Kassun legendaariset Top 10-listat

Kivasti saatte listojen Nof aka sensuroidut versiot, jos joku oikein pyytää niin voin korjata kirosanat takaisin.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Top 10 bossit

10. Kessler (inFamous) Video
Supersankari vs superpahis = epic. Kessler on koko pelin vaikein ja ärsyttävin tarinassa oleva kohta. Kyseessä on taas kliseinen #@!$%, joka on perhanan helppo mutta menettää hyvin vähän elämää. Puhun siis vaikeimmasta vaikeusasteesta. Kessler on muutenkin kova jätkä ja mielenkiintoisin tyyppi koko pelissä.

9. Bouldergeist (Super Mario Galaxy) Video
En todellakaan tiedä mikä tässä bossissa koukuttaa. Huono taistelumusa ja itse bossi on yksi Galaxyn helpoimmista. Kai se bossin hauskuus innostaa ja se että muiden mielestä Bouldergeist on vaikea bossi. Ties kuinka monennen kerran, ette vain osaa.

8. Hulk Davidson (Viewtiful Joe) Video
Rokkarit on aina cooleja, varsinkin jos ne ovat dinosauruksia. Todella tylsä bossi, mutta kuten muissakin Viewtiful Joe-bosseissa, bossien naurettavuudelle repeää aina. Hulk Davidson on poroin koskaan näkeväni bossi, poromman bossin löytäjä saa keksin.

7. Scarecrow/Linnunpelätti (Batman: Arkham Asylum)  Ei videota sillä en halua pilata peli-iloanne.
VAROITUS! Jos luet tämän tekstin, koko bossista menee se mahtavuus pois, minkä takia olen rankannut sen näin korkealle. Jos et ole vielä pelannut peliä loppuun, ÄLÄ LUE! Paitsi tietenkin jos olet 100% varma ettet tule pelaamaan peliä, voit kai lukea. Sisältää myös spoilereita. Teksti varmuuden vuoksi valkoisella: Lasken kaikki Scarecrow-kohdat yhdeksi vastukseksi. Ensimmäinen Scarecrow-kohta on hyytävä. Batman kävelee mielisairaalan käytävillä, kun huomaa jonkin saaneen ystävänsä poliisimestarin (nimi taisi olla Gordon, korjatkaa jos olen väärässä) kiinni. Batman lähtee tietenkin perään, mutta poliisimestari näyttää kuolleen. Batman aikoo kertoa asian poliisimestarin tyttärelle, mutta mitäsmitäs, radio ei toimi. Batman lähtee otuksen perään ja päätyy umpikujaan. Batman avaa oven ja aikoo palata, mutta mitäsmitäs tällä kertaa, Bättis päätyy samaan umpikujaan. Huoneeseen on ilmestynyt kolme ruumispussia. Ekoista pusseista paljastuu Batmanin kuollet vanhemmat. Viimeisestä pussista paljastuu Scarecrow joka säikäyttää saakelisti. En ole mikään kauhuelokuvien ystävä, joten säikähdin totaalisesti. Toinen scarecrow-kohta on tylsä, mutta kolmas pistää luulemaan että näyttö on hajalla. Peli myös huijaa sinua legendaarisella "Olisit väistänyt luotia ohjaimen keskimmäisellä tatilla"-jutulla. Mietin vain että missähän se keskimmäinen tatti on PS3:n ohjaimessa. Nerokkain "bossi" ikinä.

6. Eely Mouth (Super Mario Sunshine) Video
Nintendo yllättää taas. Itse bossi on peruskauraa ja tylsä, mutta bossin jälkeen tuleva teksti on mahtava: "Remember to take proper care of your teeth!" Kiitos Nintendo tästä opettavaisesta bossista!

5. Big John (Viewtiful Joe 2) Video
Millekkään muulle bossille en ole koskaan nauranut näin paljon, tai lähinnä sen jutuille. Täydellinen sotilas-parodia, jonka typeryylle ei voi olla nauramatta. Itse taistelu on äärimmäisen tylsä, lukuunottamatta bossin paria huudahdusta. Bossin jälkeen tuli tosin joko se loppui-fiilis, kun bossi ei enää puhunut mitään. Mutta en koskaan ole ollut niin onnellinen kun seuraavissa maailmoissa rakas ystäväni Big John ilmestyy taas peliruudulle! Tällä kertaa minibossina, mutta kumminkin!

4. Pokémon-pelien Gym Leaderit, Elite 4 ja Championit (Pokémon-sarja) Video (Pokémon Platinum Champion)
Hieman outo valinta ehkä? Pokémon-pelien bossit ovat aina olleet täydellisiä. Oli kyseessä sitten ensimmäinen Gym Leader tai se viimeinen Champion, niin joka kerta on aivan mahtavaa taistella vastaan ja mikä parasta, voittaa. Bossien mahtavuus johtuu lähinnä uskomattoman koukuttavasta musiikista, joiden säveltäjä on ainakin minun kirjoissani nero. Varsinkin Championin pokéja hakatessa tunnelma korostuu.

3. Sephiroth (mm. Final Fantasy VII, Kingdom Hearts jne.) Video (KH1)
Tämä taitaa olla itsestäänselvyys. Kingdom Heartseissa vaikein bossi (FFVII:stä ei tietoa, en ole jaksanut pelata peliä vielä loppuun) jolle ei ole huonoilla leveleillä tai strategioilla mitään asiaa. Jotkut rambot tosin kehuvat voittaneensa bossin ties kuinka alhaisilla leveleillä ja siihen tarvitaan rutkasti taitoa. Bossi saa myös kunniamaininnan siitä että se on ainoa bossi jonka vuoksi olen jaksanut grindata leveleitä. Taistelumusiikkina oleva aina niin mahtava One Winged Angel on jo itsessään legenda.

2. Braska's Final Aeon (Final Fantasy X) Video (Alussa valikkosekoilua. Ei anna aivan koko kuvaa bossista)
FFX:n loppari. Pahimmille level-grindaajille tämä bossi on varmaan aika helppo, mutta itselleni tämä bossi oli yhtä #@!$%ä. Pahimmillaan sain hakata tätä tunteja. Bossilla on karmean paljon HP:tä ja bossin iskuista menettää ihan mukavasti HP:tä. Bossilla on myös #@!$% superhypermegasuper-isku, jolla se teurastaa melkein koko tiimin. Mikä pahinta, bossi parantaa itseään kuolemattomien (ne tosin voi parin vuoron ajaksi pysäyttää) kivikasojen avulla. Okei, saat vihdoin HP:t bossilta pois ja luulet voittaneesi. Mutta mitäs #@!$%, bossi ottaa vatsastaan miekan, saa HP:t täyteen ja mokoma #@!$% täytyy voittaa uudestaan. Tällä kertaa bossilla on apunaan miekka, jolla se saa enemmän vahinkoa aikaan. Itselleni tämä bossi aiheutti päänvaivaa kuukausien ajan. Olin alilevelinen ja grindaus ei jaksa kiinnostaa. Miekkakohtaan päästyäni kutsuin sitten summonilla Yojimbon auttamaan ja voitin bossin yhdellä iskulla (Yojimbolle pitää antaa tietty määrä rahaa, jolloin se voi tehdä iskun joka tappaa vihun kuin vihun yhdellä iskulla). Vaikka hieman huijasinkin, niin oli mahtavaa päästä bossi läpi kuukausien jälkeen. Bossin mahtavuuden kruunaa koko FF-pelisarjan parhain kappale.

1. Polonte the Hatchling (Klonoa 2: Lunatea's Veil) Video
Yllätyitkö? Ei ihme, kyseessä on bossi mielestäni varsin tuntemattomasta pelistä. Kuten itse pelikin, bossi on hyvin helppo. Bossi on muutenkin aika perusotus, verrattuna muihin otuksiin pelissä. No miksi ihmeessä sitten ykköstila? Muistojen ja musiikin takia tietenkin. Bossin musiikki on aivan mahtavaa, sen kuulet videosta. Ainoa parempi musiikkikappale pelissä oli erään toisen lumilauta-tason musiikki. Klonoa 2 on ensimmäisiä omistamiani pelejä ja Polonte oli lempibossejani pienempänä koko pelissä, pelkästään musiikin ja hauskuuden takia. Parhaimmillaan käynnistin pleikkarin, pistin Klonoan sisään ja pelasin bossia kymmeniä kertoja. Pelissä sattui myös olemaan Boss Battle-moodi, jossa sai yrittää vetää mahdollisimman nopeasti tietyn bossin läpi. Polonten kohdalla olen onnistunut tekemään pienenä aivan käsittämättömän ajan, sitä ei pysty voittamaan monien tuntienkaan pelien jälkeen.

Top 10 Pelien kannet

10. Final Fantasy XII Kuva
Hienoin FF-kansi omasta mielestäni. Itse peliä en ole vielä pelannut, mutta kannen ihme-otus on hieno.

9. Kirby Super Star Ultra Kuva
Kaabii! Itse pidän tälläisistä kansista johon on tungettu paljon hahmoja, siispä tämä iskee. Kansi myös onnistuu viestittämään että nyt on kyseessä kova kirby-paketti.

8. Burnout Paradise Kuva
Yksinkertainen, mutta hieno. Näin hienot autopelien kannet tehdään. Edellisten Burnout-pelien crashkaboomräiskis-kansien jälkeen on hyvä että uusimpaan saatiin hieman tyylitellympi kansi. Ultimate Box-versiossa on sitten hieman huonompi kansi.

7. Just Cause 2 Kuva
En oikein tiedä mikä tässä kannessa viihdyttää. Aika peruskansi, mutta jokin tekee siitä vain niin mahtavan. Kannesta olisi tosin saanut hienomman jos pelin skorpioni-logo olisi pistetty kanteen.

6. Battlefield: Bad Company 2 Kuva
Jos Burnout Paradise näytti miten tehdään autopelin kansi, niin tämä peli näyttää miten tehdään hieno sotapelin kansi. En nyt tiedä mitä tyyliä tuo oikein on, mutta hieno se kumminkin on. Harmillisesti sotilaat, helikopterit ja tankit eivät ole sotapelien kansissa kovinkaan tajunnanräjäyttäjiä, siksi alhainen listasijoitus.

5. inFamous - Special Edition Kuva
Hienoja sarjiskuvia kansissa, yeah! Olisivat saaneet pistää tämän tavallisen pelin kanneksi, näitä Special Editioneita kun on säälittävän vähän.

4. Kingdom Hearts Kuva
Hienoin KH-kansi edelleen. Kansien taso (kuten myös koko pelisarjan taso) on ykkösen jälkeen laskenut. Ykkösen kansi on kumminkin hieno ja vetää vertoja FF-kansille.

3. Heavy Rain Kuva
Verinen origami sateessa, mahtavaa. Tämä on taas niitä pelejä, joiden kansista ei ole kovinkaan paljon kommentoitavaa.

2. Tiger Woods PGA Tour 10 Kuva
Ihmettelette varmaan miksi tämä on päässyt listoille. No, Tiger on tässä kannessa niin mahtavan näköinen, että pakkohan tämä oli rankata kakkoseksi. Golf on muutenkin mahtava urheilulaji.

1. Metal Gear Solid 4 Kuva
ALERT! Snake on aina kova tyyppi, varsinkin vanhempi Snake. Ja kun sen turpa on tungettu pelikanteen, niin eihän sitä kovin helpolla voiteta. Pelin nimikin on kirjoitettu hienolla fontilla. Pelin nimen lukeminen voisi olla samantien pelin ensimmäinen taso, se kun on pistetty ovelasti sivuttain, joten koteloa/päätä pitää kääntää. Joka tapauksessa mahtava kansi ja omilla listoillani kärjessä.

Top 10 ärsyttävimmät pelaajat räiskintäpelien netissä

10. Idlaajat (omassa tiimissä)
Aloitetaan pienellä selityksellä. Idlaajia on kahdenlaisia, tahallisia idlaajia ja tahattomia idlaajia. Tahattomat idlaajat ovat näitä tyyppejä, jotka ovat syömässä/vessassa/jne. eli eivät kovinkaan haitallisia pelaajia, kyllä ne jossain vaiheessa liikkeelle lähtevät. Tahalliset idlaajat ovat niitä ärsyttävimpiä, varsinkin jos ne ovat omassa joukkueessasi. Mikäs onkaan mukavampaa huomata, että oma tiimisi on täynnä idlaajia ja vihollistiimi täynnä terminaattoreita suoraan manalasta (tästä päästäänkin kohtaan "Sinä VS koko vihollisjoukkue", mistä kerron pian). Tahalliset idlaajat ovat yleensä pisteiden, aseiden ja esineiden perässä, joita tulee automaattisesti (esim. U2:ssa saa hieman pisteitä jokaisesta voitosta). Idlaus ei onneksi ole kovinkaan kannattavaa jos katsotaan K/D-rationeja, sillä yleensä idlaajilla ne tilastot ovat pahasti pakkasen puolella. Idlaajat vihollistiimissä on taas hyvä juttu, saa ilmaisia tappoja. Eri asia on sitten idlaus-servut (näitä on mm. TF2:ssa), joissa idlaus on ihan sallittua.

9. Yli-innokkaat Medicit
Tutut BF-sarjasta ja TF2:sesta. Mikäs onkaan mukavampaa, kuin yli-innokas medic, joka häiritsee peliäsi aivan liikaa? Pahimmassa tapauksessa sinulla on kasa mediccejä ympärilläsi ja viholliseen osuminen on mahdotonta sen medic-muurin takaa. Ja sittenhän vasta riemu raikuaa, kun sinulta loppuu panokset ja ainoa tie saada niitä lisää olisi tehdä itsemurha ja aloittaa täysillä panoksilla. Mutta eipä se olekkaan niin helppoa, kun yli-innokkaat medicit herättävät sinut henkiin joka kerta. Yli-innokkaat medicit ovat myös haitallisia silloin kun olet itse medic, ryöstävät mokomat tuhkakin pesästä.

8. Spawnkillerit
Otukset manalan syvimmästä kolkasta, joilla pelotellaan juuri räiskintä-uransa aloittaneita aloittelijoita. Mokomat ilkimykset tulevat spawnipaikkasi luo ja tappavat sinut joka kerta kun ilmestyt paikalle. Mukavaa, varsinkin K/D-ration kannalta. Tosin jokainen on varmaan itsekkin sortunut spawnkillaukseen, vähintäänkin kaikki BFH:n pelaajat.

7. Huijarit
Huijareita löytyy taas niin monenlaista lajia, että huh huh. On mm. tyyppejä, jotka käyttävät huijauslaitteita jotka ampuvat automaattisesti heduja sekä tyyppejä jotka käyttävät vain pelin tarjoamia bugeja sun muita hyödyksi. Lähes poikkeuksetta huijarit ovat kumminkin räiskintä-pelien roskasakkia. Huijarit saavat hyvin nopeasti vihaisia katseita myös oman joukkueen jäseniltä. Viimeistään huijarit saavat kokea vihan kun tulostaulu mätkähtää ruudulle. "IAMCHEATER - 999 kills - 0 deaths" ei todellakaan säily hengissä (ilman huijauksia) seuraavassa roundissa. Huijareita sisältävistä servuista väki lähteekin nopeaa pois ja toivon tosiaan että huijareista myös aina raportoitaisiin ylläpidolle (ja näin ei kumminkaan lähes koskaan tapahdu).

6. Grenade Spämmerit
Grenade spämmerit ovat pahimmillaan hyvinkin ärsyttäviä. Todella hauskaa kun yrität räiskiä ihan aseilla kuten kunnon äijät, mutta joku homppeli heittä sinua ja kavereitasi useasti kranaateilla roundin aikana. Kranut ovat myös siitä mukavia, että ne räjähtävät nykyään harmillisen nopeasti, joten niitä eivät kerkeä kovinkaan monet väistämään. Grenade spämmin pahimman osuuden voitte lukea "Team Killerit"-osiosta.

5. Mikkispämmerit (aka jenkit)
Aah, mikkispämmerit. Parhaimmillaan mahtavia (We are the champions kunnon lauluäänellä nostaa tunnelmaa mahtavasti) ja pahimmillaan sieltä jo pariin otteeseen mainitusta manalan syvimmästä kolkasta (#@!$% #@!$% #@!$% I'm the best go to #@!$% hell! jne.). Jostain syystä tuntuu, että tämä mikkispämmi on jenkkien lahja maailmalle ja yleensä mikkispämmi-porukan osuessa kohdalle tulee joko pistettyä mikkiäänet pois tai vaihdettua servua.

4. Sinä vs koko vihollisjoukkue
Esimerkkimatsin asetelmat. Joukkue 1: Sinä, pari idlaajaa sekä muutama team killeri. Joukkue 2: Rank 100 klaanipelaajia, yhteisiä pelitunteja takana pari tuhatta. Samalla kun muut oman joukkueesi jäsenet idlaavat/peeloilevat, yrität sinä yksin taistella näitä über-klaanipelaajia vastaan. K/D-ratio tykkää ja vihollisten puolella kuuluu mikeistä We are the championsia. Etteköhän tajunneet pointtini.  

3. Team Killerit
Grenade spämmeri 2.0. Tällä kertaa Grenade spämmereiden kohteena eivät ole vain vihut, vain nyt myös oman tiimin jäsenet! Nykyisissä räiskintäpeleissä ollaan menty siihen suuntaan, että perusaseilla tiimikavereiden tappo ei onnistu, vaan pitää käyttää raskaampia räjähdeaseita. #@!$% hauskaa huomata että sinut tappoi oma tiimikaveri. Puolustan kumminkin vähän näitä Team killereitä, sillä osa on hieman kokemattomampia aloittelijoita. Aloittelijoilla kranaatit eivät aina lennä sinne pitäisi ja sen ymmärrän. Aloittelijat saa yleensä hereille pienellä kranulla jolloin järkevät aloittelijat älyävät, että nyt tuli tehtyä virhe.

2. Haulikkovihut
Tämä on henkilökohtaista. En osaa pelata haulikoilla (no U2:ssa jotenkin), mikä lisää über-haulikkopelaajien ärsyttävyyttä. Haulikkovihuilla tuntuu myös olevan jotain minua vastaan (yksinpelissä sekä moninpelissä) ja varmaan minut on kautta aikojen tapettu eniten juuri haulikolla. Haulikot ovat aivan liian ylitehoisia, yksi osuma läheltä ja se on henki pois. TF2 ja BFH on onneksi poikkeuksia.

1. Liian hyvät pelaajat
Joo, eiköhän otsikko kerro jo tarpeeksi. Aina löytyy se parempi pelaaja ja sehän #@!$%.

Loppusanat: Jos tunnistat itsesi listasta, mene nurkkaan häpeämään. Viimeinen kohta ei ole poikkeus.

Top 10 #@!$% trophyt

10. Virallisesti mahdottomat trophyt
Onhan se äärimmäisen hauskaa, että saa tietää että omistamansa pelin nettiservut suljetaan. Vielä hauskemman jutun tästä tekee pelissä olevat nettitrophyt, jotkat ovat jääneet syystä tai toisesta keräämättä. Loppujen lopuksihan käy niin, että sitä platinaa ei kerkeä saamaan ennen servujen sulkeutumista ja trophy-tietoihin jää pelistä kummittelemaan prosenttimäärä jota ei ole koskaan mahdollista saada täyteen. Toinen vaihtoehto on se että ostaa pelin josta servut on suljettu jo vähintään pari vuotta sitten, jolloin 100% jää heti aluksi pelkäksi haaveeksi. Onneksi servuja suljetaan lähinnä EA:n vanhoista Ö-luokan peleistä.

9. DLC-trophyt
DLC:t ovat ainakin minun mielestäni todella hyvä juttu ja esimerkiksi LittleBigPlanetin Metal Gear Solid ja Burnout Paradisen Big Surf Island DLC:t iskevät kyllä monta tuhatta kertaa paremmin kuin peruspeli. Mutta DLC-paketeissa on myös miinuksensa ja ne ovat harmiksi trophyt. En tiedä ostanko trophyjen kannalta huonoja DLC-paketteja tai jotain, mutta tuntuu että jokaisessa DLC:ssä on vaikeat/tylsät/aikaasyövät trophyt. Unchartedissa trophyt jää lähinnä nappaamatta välillä temppuilevan netin ansiosta, BFBC2:ssa liian usein ilmestyvien uusien DLC:den takia (ostat yhden niin storeen on jo tullut kolmekymmentä lisää), Burnoutissa temppuilevien pelikavereiden takia....lista jatkuu lopputtomiin. Jos nyt oikein muistan, niin yhdestäkään pelistä johon on DLC-trophyjä tullut, ei löydy minulta sataa prosenttia. Toinen kauhuskenaario on se, että vietyäsi pelin vaihtoon vaikka gamestoppiin ("Ei siihen enää mitään DLC:tä tehdä"), niin pirulliset pelintekijät tekevät oikean DLC-armeijan joka #@!$% nyt ja lähitulevaisuudessa.

8. Grindaamalla saavutettavat trophyt
Pelattuasi 50 tuntia peliä, huomaat olevasi levelillä 10. Tutkailet trophyjä, joiden joukossa on se harvinaisen ärsyttävä trophy jonka saa levelillä 1000. Ja ai niin, joka levelillä levelin kehitys hidastuu. Nähdään kolmensadan vuoden päästä, hauskaa grindausta.

7. Hauskoiksi tarkoitetut trophyt jotka paljastuvat myöhemmin ei-niin-hauskoiksi
"Tapa yksi söpö jänis". Eihän kuulostakkaan kovinkaan vaikealta? Noh, trophyhuorien harmiksi jäniksiä löytyy vain kerran sadassa vuodessa löytyvältä alueelta ja sielläkin jänis ilmestyy vain 0,005 prosentin todennäköisyydellä. Lisäksi jäniksen saa hengiltä vain yhden pelihahmon avulla, jonka tapoit pari kappaletta stten. No okei ehkä liioittelin, mutta tuossa on näiden "hauskojen" trophyjen perusidea. Toinen esimerkki, tällä kertaa oikeasti olemassa oleva. Burnout Paradisessä on trophy, joka kilahtaa kun saa järjestettyä 12 pelaajaa nettipelissä samaan aikaan Paradise Cityn Baseball-kentälle. Kuulostaa hauskalta, mutta on todella vaikeaa löytää pelejä, joissa on 12 pelaajaa ja jotka ylipäätänsä haluavat sinne Baseball-kentälle. Pahimmillaan 11 pelaajaa pyörii kentällä, mutta se yksi ei suostu tulemaan paikalle vaikka kuinka mikkichatissä kiroilisi.  

6. Trophyt jotka voi saada vain tapahtumassa X
Kummasti juuri EA:n peleissä (lähinnä urheilu- ja auto-peleissä) oleva muoti-ilmiö. EA järjestää peleissään epäsäännöllisin väliajoin tapahtumia, joihin osallistumisesta saa trophyn tilille. Harmiksi tapahtumat ovat juuri silloin kun kerta kaikkiaan ei ole aikaa tai halua pelata kyseistä peliä. Sitten kun kiinnostaisi peliä taas pelata, niin tietenkin tapahtumat lopetetaan juuri silloin kuin seinään. Ainakaan uudessa Tiger Woodsissa ei tälläistä tainnut olla, ehkä EA lopettaa tapahtuma-trophyt? Toivotaan parasta.

5. Itsestä riippumattomat trophyt
Luo, Pelaa ja Jaa vai miten se meni-peleissä (esim. LittleBigPlanet ja Modnation Racers) ihmisiä riivaavat trophyt jotka saa kun saa X määrän latauksia/sydämiä/yms. Oikeasti jotain osaavat varmaan saavatkin nämä helposti kokoon, mutta itse en ole kovin luova henkilö, joten trophyjen boostaaminen foorumeiden avulla on ainoa keino. LittleBigPlanetista kyseiset trophyt tulivat sitten lopulta yllättävän helposti, mutta samaa ei voi sanoa Modnationista. Modnationissa kun on juuri yhden tälläisen trophyn takia yksi vaikeimmista platinoista mitä on koskaan tehty. Jotta trophyn saisi, pitää kerätä 250,000 Create XP:tä. Ei kuulosta loppujen lopuksi kovinkaan isolta luvulta, mutta kun radan/hahmon/auton latauksesta saa 5 XP:tä, omalla radalla nettipelissä aloitetusta kilpailusta 2 XP:tä ja yhdestä radan/hahmon/auton profiilin katsomisesta tulee 1 XP, niin ei voi kuin masentuneena luovuttaa platinan suhteen. Masentavinta on että näihin trophyihin ei voi itse lähes ollenkaan edes vaikuttaa.

4. Epävirallisesti mahdottomat trophyt
Toisin sanoen #@!$% vaikeat trophyt. Esimerkiksi "Läpäise peli kuolematta" (ainakin minun taidoillani mahdotonta) ja "Löydä kaikki Ö-kirjaimella varustetut kahvikupit jotka saat voittamalla jokaisen pelin bossin alle kolmessa sekunnissa". Näihin törmätessä tulee sellainen fiilis, että tekisi mieli hakata pelintekijät, ehkä parikin kertaa. Olotilaa parantaa se että naapurisi sai nämä trophyt vahingossa kaveriporukalla hauskaa pitäessä.

3. Niin lähellä, mutta kumminkin niin kaukana
Toisin sanoen vaikeat, mutta mahdolliset trophyt. Mikäs onkaan parempaa kuin se, että jäät kolme pistettä trophystä jota olet hakannut viimeiset kolme kuukautta putkeen? Tänäkin aamuna Batmanin Combat Challengejä (josta sainkin idean tähän listaan kuten viestin alussa kerroinkin) yrittäessä, jäin sadan pisteen päähän kolmesta tähdestä. No okei, ei siitä olisi vielä varmaan trophyä tullut vaikka olisinkin onnistunut, mutta uskon että tälläisiä tilanteita tulee enemmänkin kun tähtiä yritän saavuttaa (tietämättömille: Batmanistä saa trophyjä jos onnistuu keräämään jokaisesta Combat Challengestä kolme tähteä). Tosin toisin kuin suuressa osassa muissa tämän listan kohdissa, näistä trophyistä löytyy se hyväkin puoli. Nimittäin sitten kun vihdoin trophy tilille kilahtaa, niin fiilis on aivan mahtava ja tämä onkin varmaan trophyjen perimmäinen tarkoitus.

2. Trophyt joissa pitää olla maailman paras
Voi kun pääsisin sanomaan mielipiteeni näistä sille neropatille joka nämä keksi. En edes halua tietää miten todennäköistä on saada tämmöinen trophy, kuulostavatkin jo sen verran masentavilta. Mikä #@!$% idea on trophyssä, jonka saa vain jos on maailman paras pelaaja kyseisessä pelissä? Aivan, ei yhtään mikään. Ja vaikka maailman parhaimman pääsisikin pelissä haastamaan, niin tämä "mestari" varmaan tappion uhatessa päättää sammuttaa konsolin/nettiyhteyden jolloin mestaruus jää vastustajalta saavuttamatta.

1. Loppujen lopuksi kaikki trophyt
Joo, eiköhän kaikki loppujen lopuksi ole tätä mieltä. Vaikka kerään itsekkin trophyjä ja niiden kerääminen on parhaimmillaan todella hauskaa puuhaa, niin mieluummin olisin jättänyt trophyt sun muut pois peleistä. Trophyjen ansiosta vihaan paria muuten hyvää peliä, trophyjen ansiosta jotkut ostavat Ö-luokan lisenssiroskia helppojen trophyjen toivossa (itse en ole tähän vielä sortunut, sen Lego Indyn ostin ihan itse pelin takia :) jne. jne. Pahimmilaan vanhempien pelienkään pelaaminen ei kiinnosta enää niin paljoa, kun niissä ei ole trophyjä/ne on jo kaikki kerätty. Trophy-koukusta on myös harvinaisen vaikeaa päästä irti ja ainakin minulle käytännössä mahdotonta kun sitä ominaisuutta ei saa edes pois. Seuraavasta konsolisukupolvesta sitten trophyt/achit pois, kiitos.

Top 10 Huonoimmat ideat bosseja suunnitellessa

10. Kertakaikkiaan mahdottomat bossit
Niin, välillä törmää tälläisiin kavereihin. Pelistä menee fiilis hyvinkin nopeaa kun vastaan tulee bossi jo kolmella ja puolella iskulla lätkäisee ruutuun Game Overin. Tosin parin yrityksen jälkeen tulee semmoinen "Tämä oli tässä terve ja kiitos kaloista"-olo, jolloin tajuaa heti bossin olevan vähintäänkin lähes mahdoton ja mokoma bossi ei edes loppujen lopuksi aiheuta paljoa #@!$%. Sivuvaikutus on tosin pelin pölyyntyminen hyllyssä, onneksi tälläisiä bosseja ei ole kovinkaan paljoa (tosin kyllä niitäkin löytää jos oikein etsii), elämmehän jonkinlaista casual-aikakautta muutenkin. Isona plussana näissä bosseissa on se että jos jollain pyhällä hengellä sattuu ne läpi pääsemään, riemu on sanoinkuvaamaton.

9. Bossit minipeleissä
Tällä hetkellä minulla on käynnissä jonkinlainen pyhä sota minipelejä vastaan (terveiset KHBBS:n jäätelöminipelille), joten pakko oli tämäkin listaan tunkea. En tajua lainkaan mitä ideaa on tunkea bosseja muutenkin häiritsevän ärsyttäviin minipeleihin jotka eivät muutenkaan liity itse peliin käytännössä mitenkään. Tietenkin bossi on vielä käsittämättömän vaikea ja tungettu keskelle peliä. Muistinko jo mainita että bossista pitää saada täydet pisteet jos pelissä haluaa edetä? Minipelit ja kaikki niihin liittyvä voitaisiin potkia mahdollisimman kauas kunnon peleistä, vaikka jonnekkin Extras-valikon taakse piilottaisivat ne jos niitä on kerran pakko joka ikiseen peliin tunkea.

8. Bossia avustavat pikkuvihut
Varmaan jokaisesta Final Fantasystä löytyy tälläinen. Ideana on se että perinteisen bossin lisäksi taistelussa on mukana pari pikkuvihua, jotka auttavat bossia jollakin lailla. Helppo ratkaisuhan olisi tuhota ensin ne pikkuvihut, mutta eihän se tietenkään ole niin yksinkertaista. Pikkuvihut tulevat tuhoutumisensa jälkeen aina jossain välissä takaisin, juuri silloin kuin sitä odottaa. Typerin tälläinen bossi on Final Fantasy X:n loppari (tai noh, se on sitten ihan eri juttu onko kyseessä itse loppari mutta yksi viimeisistä bosseista kumminkin), jota oli avustamassa kaksi kivikasaa. Kuulostaa paperilla helpolta, mutta niiden tuhoamiseen kului n. 3 vuoroa ja ne tulivat takaisin n. 4 vuoron jälkeen. Kyseinen bossi oli muutenkin sellainen kirosanamagneetti, että siinä olisi ollut aivan tarpeeksi haastetta (grindaajat hiljaa) ilman kivikasojakin.

7. Bossit peleissä joihin ne eivät sovi lainkaan
Parhaimmillaan bossit ovat pelin kohokohtia (esim. KH-sarjassa on näin), mutta se ei tarkoita että niitä pitäisi pistää jokaiseen peliin. Esimerksi yksinkertaisiin puzzle-peleihin (tietty joihinkin bossit sopivat äärimmäisen hyvin) tyyliin alkperäinen Tetris on todella typerää tunkea jonkinlaisia bosseja. Tarkoituksena on kumminkin vain saada isompi pistemäärä kuin kaverilla, ei Tetris ole mikään Final Fantasy. Myös joissakin urheilu-peleissä bossit olisivat outoja. Jos uusimmassa NHL:ssä kauden viimeisessä matsissa tulisi vastaan kerrostalon kokoinen jääkiekkoilija, joka ystävällisesti sanoisi "Syön sinun kissasi aamupalaksi", saattaisi olla pelaajilla nauruun kuoleminen ja pelin myyminen lähellä.  

6. Instant Kill-iskut
Japanilaiset ovat kyllä brutaalia kansaa. Vaikka jokainen bossi on muutenkin aivan saakelin vaikea, niin tietty niille pitää vielä lisätä yksi isku joka tappaa pelaajan yhdellä kerralla. Parhaimmillaan bossit vielä käyttävät näitä iskuja niin satunnaisesti että on silkkaa arpapeliä kuoletko siihen iskuun aivan bossin alussa vai lopussa. Kävi sitten miten tahansa, niin hauskaa se ei ole kenenkään mielestä. Paitsi japanilaisten tietenkin.

5. Bossit jotka osaavat muuttaa muotoaan
Bossien keksijät ovat kyllä Transformersinsa katsoneet. Tuntuu että varsinkin japanilaisista (varmaan yli puolet tämän listan kohdista löytyy juuri japanilaisista peleistä) peleistä, näitä löytyy. Sillä ei ole mitään merkitystä muuttaako bossi muotoaan vähän väliä kesken taistelun vai muuttuuko bossi kenties peräti eri väriseksi ensimmäisen muodon tuhoamisen jälkeen, yhtä ärsyttäviä ne ovat. Jos näihin "mukaviin" bosseihin ei ole vielä törmännyt, suosittelen (suosittelen kyllä ihan muutenkin, mainiolta peliltä vaikuttaa) lataamaan Vanquishin demon, siinä on äärimmäisen hyvä esimerkki tälläisestä bossista.

4. "En tunne kipua"
Jos edellisen kohdan bossien keksijät ovat katsoneet Transformesia, niin tämän kohdan keksijät ovat varmaan tuijottaneet Colgaten mainosta (nauran sille mainokselle varmaan vielä vuosienkin päästä) enemmän kuin tarpeeksi. Varsinkin Unchartedeista harmittavan tutuiksi tulleet bossit eivät näytä tuntevan minkäänlaista kipua vaikka mielestäni juuri ammuin kaikki vajaa 100 luotiani siihen #@!$% ja tulipahan käytettyä paria kranaattiakin. Ja aivan, nämä bossit eivät ole mitään pilvenpiirtäjän kokoisia tappajarobotteja vaan ihan tavallisia ihmisiä, tai ainakin ihmisiltä ne näyttävät. Tiedä sitten jos Unchartedien vihut ovatkin terminaattoreita, ei se kyllä olisi ihmekkään kun pelisarjassa on jo zombeja ja örrimöröjä.

3. Aikarajat
En tiedä olenko ainoa, mutta aikarajat ahdistavat minua paljon. Se että muutenkin ahdistavan pelin (esim. Portal) muutenkin ahdistavaan bossiin (esim. Portalin GLaDOS) on lisätty ahdistava aikaraja (esim. Portal), häiritsee minua ainakin sen verran että parilla ekalla yrityksellä ei tule bossia vedettyä läpi. Eihän GLaDOS loppujen lopuksi mikään vaikea bossi edes ollut, mutta pelkän aikarajan olemassaolon takia bossin haastavuus nousi pykälän ylöspäin. Eipä näissä aikarajoissa tuon lisäksi mikään muu häiritse, ne kun ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vain sivuseikkoja.

2. Valaan kokoinen HP-palkki
Taas japsipelien tunnusmerkki. Vaikka en ymmärrä muidenkaan listan kohtien ideaa niin tämä kyllä aiheuttaa eniten hämmennystä. Miksi ihmeessä pitää tehdä bosseja jotka ovat #@!$% helppoja mutta ylisuuren HP-palkin takia näitä bosseja saa hakata sen puoli tuntia. Äärimmäisen hauskaksi tämän tekee jos bossi on vielä tutustunut listan kohtiin 3, 4 tai 6. Luultavasti joku neropatti-joukkio pelaajista myöskin pitää ja antaa positiivista palautetta näistä turhista bosseista kun tuntuu että pelintekijät lisäävät jokaiseen peliin vähintään yhden tälläisen. Ensimmäiset 10 kertaa olivat ihan mukavia, mutta nyt monen kymmennen tälläisen bossin jälkeen alkaa pikku hiljaa hermot mennä.

1. Helikopterit
Olenko ainoa joka on huomannut helikopteri-bossien määrän nousun? Siis voi hyvänen aika, näitähän löytyy Unchartedeista, FF-peleistä (varsinkin FFXIII:n toiseksi viimeisen kappaleen loppari on äärimmäisen mukava, kärsin traumoista vieläkin), Half-Life 2:sta löytyy kokonainen helikopteri-armeija ja jopa kotimaisesta Alan Wakesta löytyy helikoptereita, mutta luojan kiitos niitä vastaan ei pidä taistella. Joku luultavasti vähättelee helikoptereita: "Mitä väliä vaikka niitä on niin paljon?". No eihän siinä mitään ärsyttävää olisikaan, elleivät nämä bossit olisivat kuin suoraan #@!$%ä. Kun ensimmäisen kerran törmäät helikopteriin, sinulla on aseina vain korkeintaan pistooli ja haulikko, joille helikopterit lähinnä nauravat. Sitten kuin myöhemmin pelissä saa vihdoin käyttöön raskaampaa aseistusta niin kappas: helikopteri ovat odotellessa lisääntyneet ja joudut tuhoamaan kolmella singon panoksella seitsemän helikopteria.

 

Pareku kirjoitti:

yleensä puran raivoani hakkaamalla tiimiläisiä puukolla naamaan.

Paras ratkaisu kaikkeen. Keksit Parekulle.

Pareku kirjoitti:

Menenkö nyt nurkkaan?

Ei koska olet ninja. Rakennat hampaastasi, aurinkolaseistasi ja pelikorteista heittotähden ja sitten seuraavaksi se on päässäni.