Hississä, jumissa.

// Teh rope. Kuvaukset sun muut hoidetaan http://perhana.foorumini.net/kayttajien-turinat-sun-muut-itse-tehdyt-jutut-f5/info-jumissa-ropeen-t100.htm#1081 tuossa ketjussa //

Olin juuri päättänyt työpäiväni alakerran baarissa ja laahustin väsyneenä kohti hissiä. Hissiin tuli xxx määrä ihmisiä, nojasin nurkkassa kunnes hissi pysähtyi. Hetken hiljaisuuden jälkeen olin ensinmäinen joka sanoi jotain. "Voi vittu." Kirosin ihan tunteella.

Olin hissin nurkassa ja hätkähdin ja katsahdin pitkää miestä, joka kirosi.
Aika ronskisti kiroilee... ajattelin ja otin isot korvaläppäkuulokkeetvaimitkäneolivat kaulaltani ja pistin ne korviini. Laitoin MP3:seni päälle ja rupesin kuuntelemaan musiikkia, että en kuulisi miehen kiroilua.

Hitto, tämä ei ollut hyvä juttu. Olin muutenkin jo myöhässä paketin kanssa, joten tälläinen turha hissin pysähtyminen ei auttaisi yhtään. Toivottavasti en saa tämän takia potkuja. Laskin paketin maahan ja katsoin kelloani. Jo 15min myöhässä...

Olin ollut äitini mukana, kun hän ei ollut löytänyt lapsenvahtia minulle ja hänen täytyi toimittaa jokin kiireellinen työasia. Jossain vaiheessa irrotin käteni hänen kädestänsä vain muutamaksi sekunniksi tutkiakseni lattialla matelevaa hyönteistä. Seuraavaksi huomasin kuinka käytävä täyttyi ihmisistä, jotka tulivat juuri päättyneestä tilaisuudesta, eikä kukaan heistä näyttänyt huomaavan minua. Äitiäni ei näkynyt missään ja olin siitä lähtien yrittänyt epätoivoisesti löytää hänet.
Hississä ollessani nökötin peloissani kaukana muista, eikä minulla ollut aavistustakaan mitä sillä hetkellä tapahtui ja miksi. Kaikki ne ihmiset ympärilläni vaikuttivat niin pelottavilta, ja kun yksi heistä puhui vieläpä rumia.

 

"Ei helvetti..." Minulta pääsi. Muutama kakara, joku saamarin psyko mummi ja jotain random ihmisiä hississä jossa olin jumissa. Muutenkin raskas työpäivä takana, pitänyt katsella niitä kännisiä mulkkuja. Pyörittelin silmiäni kunnes käteni alkoi tärsitä aivan hillittömästi. "Ei helvetin kuustoista!" Kirosin ihan tunteella, nikotiini oireet tästä viel puuttuivatkin.

Miks kaikkien pitää huutaa... Ei saa nykyään kuunnella ees musiikkia rauhassa! ajattelin pottuuntuneena ja katselin ihmisiä. Mikäköhän tollekkin tuli... ajattelin ja katsoin hetken kiroilevaa miestä. Kuuntelin hetken musiikkia, mutta pian MP3:seni ei enään pitänyt mitään ääntä. Per... Just sillon, ko haluis kuunnella musiikkia, niin akku loppuu! ajattelin ja tuhahdin ja otin kuulokkeeni. Pistin ne ja MP3:seni laukkuuni. Mietin hetken ja rupesin penkomaan laukkuani.

Naurettavaa porukkaa liikenteessä: kiroileva mies jonka henkinen ikä vaikutta olevan nollan alapuolella, huutajamummo joka luultavasti oli unohtanut lääkkeensä, pikkutyttö joka oli pahasti eksyksissä ja joku massateini. Soitin pomolleni joka onneksi hyväksyi myöhästymiseni koska oli itse jumissa viereisessä hississä. Seuraavaksi päätin soittaa kaverilleni joka työskenteli samassa rakennuksessa. Ei vastausta.

En vieläkään tiennyt mitä tapahtui, päinvastoin, kaikkien hätääntynyt tyyneys hämmästytti pieniä aivojani entisestään, hullusta huutavasta mummosta puhumattakaan. Olin itkun partaalla, sillä en todellakkaan tiennyt mitä tekisin. Hätäännyin entisestään, kun hullu mummo hipaisi minua. Peräännyin säikähtäneenä suoraan ison, pelottavan, pitkän miehen päälle.
"A-a--a-an-anteeksi..." uikutin heikolla äänellä ja peräännyin nurkkaani peittääkseni kyyneleeni.
"Äiti..." nyyhkytin lähes äänettömästi.

 

Pengoin laukkuani ja katsoin venäjäläistä huutajamummua ja pikkutyttöä.
Mitäköhän toi aikoo... ajattelin ja kävelin huutajamummun ja pikkutytön luo.
"Ei mitään hätää..." sanoin hiljaa pikkutytölle ja istahdin pikkutytön viereen ja otin laukustani tikkarin ja ojensin sen pikkutytölle ja hymyilin.

Naurahdin toisen tytön kilttiydelle. Ties mitä aineita dumpannut tuohon tikkariin. Tikkarithan ovat vaarallisia. "Sinuna en ottaisi sitä tikkaria." Sanoin pikkulapselle ja nojasin seinää vasten.