Pokemon: The New Region

[Teksti ei ole kenenkään näkökulmasta vaan toimi aloitusviestinä.]

Uusi pokemonkoulutuskausi on alkamassa, pari kuukautta on viime liigasta ja salit availevat oviaan uusille kouluttajille. Muuttavat Pokemonit ovat saapuneet takaisin Reafun alueille.

Olin puitten varjossa, katselin edes takas meneviä iloisia kouluttajia. Ninetales painautui jalkaani vasten. Hymyilin hiukan, se poisti jännitystäni hieman. Oli lämmin kesäpäivä, jopa niin lämmin, että otin takkini pois päältäni. Vatsani kurnahti. Kaipa sitä pitää mennä kaupunkiin ostamaan ruokaa... Totesin itselleni ja lähdin lampsimaan sinne päin Ninetaleksen seuraavan uskollisesti minua vierellään. Ihmettelin miksi ihmiset katsoivat perääni kunnes muistin, valkoinen kauluspaitani joissa oli verijälkiä ja revityt hihat. Yritin olla välittämättä.

Kävelin hiljaisena Stormbay Cityn sataman kujia. Miksi tämän pitää olla tälläistä? Lotad makaili pääni päällä kävellessäni kohti vanhaa satamarakennusta, josta kukaan muu paitsi sataman liepeillä asuvat lapset välittäneet. Olimme nyysineet ympäriltä rojua ja rakentaneet sisälle oman Pokemontaistelu areenan. Kiipesin paloportaita sisään avasin ikkunan, jonka rakennuksen hylänneet ihmiset olivat unohtaneet joskus auki. Se oli ainoa tie sisään. Sisällä oli muutama lapsi jotka katsoivat kahden muun taistelua. Taistelemassa oli ikäiseni poika, ja pari vuotta vanhempi tyttö. Poika käytti Voltorbia mutta näytti silti saavan pahasti kuonoonsa tytön Futatchimorille*. Futatchimori oli hirmu nopea ja se kukisti Voltorbin nopeilla Shell Bladeilla ja Quick attackeillä. Otin minibaarista limutölkin ja jäin katsomaan seuraavia otteluita masentuneena.
Syy masennukseeni oli se, että vanhempani eivät päästäneet minua kiertämään Reafua. Olin aina halunnut pokemonkouluttajaksi ja taistella itseni mestariksi. Nyt vanhempani murskaavat sen unelman. Tai yrittivät. Tulin rakennukselle hyvästelemään ystäväni, sillä olin pakannut repun ja kaiken valmiiksi.

Karkaan kohti Megalon cityä tänä iltana.

*Futatchimaru on Mijumarun kakkosmuoto.

Aamuherätys. Tai itseasiassa kun katsoin kelloa tarkemmin, taisi olla jo päivä. Olin nukkunut pommiin, taas. Normaalisti sillä ei olisi ollut merkitystä, mutta tänään oli tärkeä päivä. Saisin mahdollisuuden yrittää voittaa ensimmäisen salimerkkini ja jos voittaisin sen, voisin lähteä kiertämään Reafua. Mutta se ei tulisi olemaan todellakaan helppoa, varsinkaan kun salin omistaja oli siskoni. Herättelin vieressäni nukkuvaa Pikachua jolle olin antanut lempinimeksi Pikassu. Minulla ei ollut muita pokemoneja, mutta jos voittaisin salimerkin ja pääsisin matkaamaan ympäri Reafua, nappaisin vähintään pari. Mieluiten jonkun näistä uusista pokeista joita oltiin viime aikoina havaittu. Pistin vaatteet päälle ja nappasin pöydältä pääkallopiponi. Heti laitettuani sen päähäni Pikassu pomppasi pipoon kiinni, ilmeisesti sitä ei kiinostanut kävellä perässä. Enpä sille mitään voinut, Pikassulla ei ollut edes pokepalloa. Se oli ollut kaverini alusta lähtien, tosin alunperin se oli Pichu. Talomme oli tyhjä, vanhemmat varmaan odottivat jo salilla. Nappasin keittiöstä kaksi omenaa, toisen otin itse ja toisen annoin Pikassulle ja sitten astuimme pihalle talosta. Aurinko paistoi, tästä tulisi hieno päivä.

Heräilin päivällä pienestä puumajastani ja haukottelin.
"Mmh... Uusi aamu..." mumisin ja nousin istumaan. Katsoin kelloani, joka oli ranteessani. "Ohoh, kello on jo kaks..." totesin ja naurahdin. Katsoin vieressäni nukkuvia Togepitäni ja Gastlyäni. "Toksulii... Gastlii... Herätyyys..." sanoin ja tökin pokemonejani. Pian Gastly heräili ja haukotteli. Naurahdin ja konttasin 'keittiöön' tekemään ruokaa, eli tekemään marjasosetta pokemoneille ja keittämään itselleni kananmunia. "Toksulii, sulle olis töitääh..." sanoin ja pian Togepi heräsi. Togepi haukotteli myös ja kipitti luokseni. "Flamethrower~" sanoin ja Togepi teki Flamethrowerin ja kuumensi kattilaa, jossa oli vettä ja kananmunia. "Kiltti tyttö" sanoin ja taputin Togepin päätä. Togepi hymyili ja pistin Togepille sekä Gastlylle ruokaa ja molemmat rupesivat syömään. "Pitää tänään käydä kaupassa..." sanoin ja kaadoin kuumat vedet kattilasta pois ja jäähdytin munia hetken ja rupesin pian kuorimaan niitä ja syömään niitä. "Kuulemma tänne Reafuun on tullut uusia poksuja..." sanoin ja mietin. "Olisi kiva tavata semmoinen uusi poksu..." sanoin ja pohdin. "Ja olisi kiva saada uusia kavereita..." sanoin. "Tuntuu jotenkin yksinäiseltä... Mutta samalla seuralliselta" sanoin ja mussutin kananmunaa menemään. "Vaikka minulla on teidät... Sen takia en ole yksinäinen, mutta... Ei ole ketään, kelle puhua, ja joka voisi puhua..." sanoin ja pohdin.
"Togepriiiih!" Togepi sanoi.
"Gastliiiih!" Gastly sanoi.
Naurahdin ja taputin molempien poksujen päitä. "Kyllä te osaatte puhua... Mutta ette samaa kieltä, mitä minä" sanoin ja hymyilin hieman. "Keksin! Nyt me lähetään matkustelemaan!" sanoin ja nousin ylös. Otin laukkuni ja pakkasin siihen kaikki tavarat, joita ei ollut paljoa. Otin Togepin syliini ja lähdin ulos majasta. Gastly leijjaili vierelläni ja hymyili.
"Menoksih!" sanoin ja huitaisin nyrkilläni ilmaa ja lähdin kävelemään poksujeni kanssa kohti seuraavaa kaupunkia.

XeCras häipyi nyt jonnekkin hevon kuuseen, joten häntä ei nähdä nyt pitempään aikaan~


Rosemary käveli iloisesti katua pitkin, Vulpixin pallo pomppi innokkaasti hänen kaulakorussaan. Itse pokemon käveli hänen vieressään. Pichu oli hänen olkapäällään. He kävelivät omenapuun ohi ja Pichu nappasi siitä itselleen omenan ja alkoi Rosemaryn olkapäällä syödä sitä. Sali häämötti edessä päin. "Ottaisin mielelläni harjoitus ottelun ekaksi..." Sitten hän kääntyi Pichun puoleen. "Sitten kun kehityt Pikatchuksi niin evolvataanko sinut suoraan Raichuksi?" Hän kysyi ja hieroi Pichun poskia. Pichu nyökytteli innoissaan. Vulpix haukoitteli.

Äiti ja pikkuveli jäivät kotiovelle vilkuttamaan kun Gray lähti maailmalle. Hänen ensimmäinen tavoitteensa olisi voittaa Ruin Badge Ruinvillestä. Köysirata oli taas hajalla joten oli laskeuduttava vuorta alas jalan. Siinä voisi mennä hetki. Gray käväisi vielä pikaisesti Racorn Cityn Poke Martissa ostamassa muutaman pokepallon ja potionin. Kun Racorn City jäi taakse, vapautti Gray Rallenin pallosta ja pari-valjakko lähti vihellellen matkaan.

Ruinville on kivisali, joten Rallen ei olisi heikolla mutta jokin pokemon tulisi napata turvaamaan voitto. ''Onhan tässä aikaa'' tokaisi Gray Rallenille joka ei oikein tajunnut juttua mutta hymyili silti takaisin.

*Rits* Gray hätkähti. Lähistöllä liikahti jotakin. Gray hiippaili varovasti ääntä kohti. Yhtäkkiä puskasta pomppaa esiin jotakin suurta. ''Villi Rhyhorn!!'' huudahti Gray. ''Rallen, Confusion!'' Pikkuinen Raltz keskittyi ja lähetti matkaan pienen psyko-aallon joka osuttuaan heilautti Rhyhornin tasapainon niin että se kaatui. Gray nappasi esiin pokepallon ja heitti sen kohti Rhyhornia! ''Siitäs saat!!!'' *klonk* Pallo pomppasi Rhyhornista pusikkoon avautumatta edes. Gray lysähti maahan. ''Miten tässä nyt näin kävi...'' Rallen nyki Graytä hihasta. ''No mitä nyt!?'' Rallen osoitti Rhyhornia joka oli nousuut ylös ja polki nyt maata. Se ei näyttänyt iloiselta. ''Mitä jos juostais?'' Gray kysyi Rallenilta. Rallen nyökkäsi.

Pako Stormbaystä onnistui hyvin, paitsi se kouraisi aika syvältä karata noin vain kotoa turvana vain Lotad. Jätin tietenkin viestin pöydälle, niin oli tietenkin parasta. Jos hyvin käy se vain soittavat minulle ja eivät kutsu ketään virkavallan henkilöä minua hakemaan kotiin. Kuten arvata saattoi he soittivat minulle huutaen minua kotiin. Suljin puhelimeni ja tulevassa tekstiviestissä luki että he laittavat virkavallan etsimään minua jos en tule kotiin. En menisi vaan ihan itseni vuoksi, saisin vaan toruja ja pahimmassa tapauksessa en pääsisi pois kotoa vähään aikaan. Rahaa ei ollut tuhlattavaksi junalippuun joten päätin mennä ihan yleistä reittiä kohti Megalon Cityä.

Teltankin sain pystyyn. Jos siis teltaksi voidaan kutsua puitten väliin sidottua köyttä ja telttakangasta, joka teki hauskan neliön ympärilleni. Makuupussikin oli mukana. Menin ''telttani'' ulkopuolelle katsomaan kuuta ja yli lipuvia Drifblimejä. Ilta oli hyvin kaunis.

Kävelin kohti salia Pikassu pääni päällä kun huomasin jotain outoa. Kadun yli juoksi kauheaa vauhtia Rattata jolla oli suussaan pokepallo. Ei se ehkä olisi ollut niin outoa, mutta Rattata perässä juoksi lihava mies huutaen apua. Olin jo myöhässä muutenkin joten pieni lisämyöhästyminen ei varmaan haittaisi, voisin ihan hyvin auttaa tuota tyyppiä mitä hän sitten koskaan halusikaan. Niinpä päätin kysyä:
"Mikä hätänä?"
"Tuo varasteleva Rattata ryösti pokemonini!" Mies selitti paniikissa. Oli hieman hämmentävää että mies välitti pokemonistaan noinkin paljon vaikka hajusta päätellen oli läheisen baarin vakio-asiakkaita.
"Voin auttaa jos saan jotain palkaksi." Minä sanoin miehelle.
"Selvä, voin keksiä jotain kunhan autat nyt." Mies suostui.
Jätin miehen kadulle odottamaan ja juoksin Rattatan perään. Rattata oli juossut läheiseen puistoon. Etsin sitä puistosta ehkä parisen minuuttia, kunnes huomasin sen leikkivän pokepallollaan pienen suihkulähteen vieressä.
"Anna se takaisin!" Sanoin Rattatalle ja yllätyksekseni se oli näemmä kyllästynyt juoksemaan karkuun ja halusi nyt taistella.
"Pikassu, Quick Attack!" Sanoin vuorostaan Pikassulle joka pomppasi pääni päältä ja hyökkäsi Rattatan kimppuun. Rattata onnistui väistämään ja pomppasi suihkulähteeseen. Se oli tyhmästi tehty.
"Nyt Thundershock!" Pikassu käytti Thundershockia suihkulähteeseen voittaen Rattatan nopeasti. Nappasin Rattatan varastaman pokepallon ja Pikassu pomppasi takaisin pääni päälle. Rattata käveli heikosti suihkulähteestä pois ja vaikutti surulliselta. Otin taskustani omenani ja annoin sen Rattatalle, ehkä se hieman piristyisi. Palasin lihavan miehen luo ja palautin pokepallon. Sain palkinnoksi Repelin, en tosin luultavasti tarvinnut sitä.

Käveleskelin pokemonieni kanssa pientä tietä pitkin. "Kohta ollaan Peaceplacessa..." sanoin ja huokaisin hieman. "Kerättäiskö salimerkkejä?" kysyin poksuiltani. "Vai etsittäiskö kavereita..." sanoin ja mietin. "Voitais kyllä käydä hakkaamassa se ärsyttävä Fergus..." sanoin ja muistelin.
-F L A S H B A C K-
Kävelin metsässä äitini kanssa. Olimme edellisenä päivänä istuttaneet pikkuisen puun taimen metsään. Kävelimme puun luo ja järkytyimme. Puu oli revitty maasta irti, samoin sen ympärillä olevat isot puut oli hakattu ja revitty irti maasta ja pistetty kasaan siihen viereen. Puupinoissa oli lappunen, jossa luki 'Fergus'.
"Äiti, kuka tämän on tehnyt?" kysyin äidiltäni ja istuin maassa itkien.
"Fergus... Se salijohtaja" äiti sanoi ja istui viereeni. "Ei hätää... Istutetaan uusi puu meidän pihalle. Sinne Fergus ei voi tulla repimään sitä pois" äiti lohdutti minua ja hymyili.
"Joo!" sanoin ja nousin ylös. Äiti nousi myös ylös ja otti kaulastansa hopeisen kaulakorunsa ja laittoi sen minun kaulaani. Katsoin korua ja sitten äitiä. Hymyilin taas ja pyyhin silmiäni hihaani. Otin äitiä kädestä kiinni ja lähdin iloisesti kävelemään äidin kanssa kotia kohti.
-F L A S H B A C K E N D S-
Kyynel tuli silmääni. Hätkähdin ja pyyhin sen äkkiä pois. Otin hopeisesta korustani kiinni ja katsoin sitä. "Ja mehän hakataan se Fergus" sanoin totisesti. Togepi ja Gastly katsoivat toisiaan ja nyökkäsivät.

Gray juoksi minkä jaloistaan pääsi ja Rallen roikkui paidassa kiinni. ''Taidettiin kadottaa se Rhyhorn...'' *RÄKS* Rhyhorn pomppasi puskasta suoraan Grayn eteen. Gray yritti väistää mutta kompastui ja lensi pusikon yli jonka jälkeen tuli ikävä alamäki. Gray pyöri kivikkoista rinnettä alas ja menetti tajuntansa.

Heräsin aamulla kun aurinko oli jo korkealla. Tiirasin metsästä reittiä ja siinä satunnaisesti ohikulkevia ihmisiä. Keräsin kamani Lotadin vielä nukkuessa, kun kuulin metsästä jonkinlaista ääntelyä. Tarkemmalla tiirailemisella erotin jonkin suuren ja pienen ääriviivat. Se pienempi lähti ryntäämään päiten ja huomasin sen olevan Baffuron. Lotad oli vielä unenpöpperössä enkä kerinnyt väistää, oli pakko lyödä härkää repulla, joka onneksi käänsi sen hyökkäyksen pois. Äitiafrohärkä ei tainnut pitää ideastani.

Päätin pysyä kuitenkin metsässä, täällä oli suojaisempaa juosta pakoon innostunutta Baffuronäitiä. Kömpelömpänä eliönä se todennäköisemmin törmää puihin tai kompastuu juuriin kuin minä. Ja tietenkin Lotad oli jäänyt ''leiriin unenpöpperöisenä, joutuisin joko palaamaan leirille ja antaa Lotadin hoitaa homma tai kukistaa afrohärkä itse.

Hieroin Pichun poskia ja sain niistä pienen sähkärin. Joku maleksi salille. "Hei, oletko menossa haastamaan salipäällikkö? Jos olet niin otatko kanssani pienen matsin?" Kysyin ja nostin Pichuni syliini. Hieroin yhä sen poskia.

Kävelin poksujeni kanssa Ferguksen salille. Aukaisin ison oven ja katsoin salia. Huomasin Ferguksen kentän laidalla ja tuhahdin.
"Heii, sinä tyttönen!" Fergus huudahti ja nauroi ärsyttävää nauruaan. "Tulitko haastamaan minut?" Fergus kysyi. Nyökkäsin ja astuin kentän laidalle. "Hiihaa! Pitkästä aikaa joku, jonka kanssa taistella!" Fergus sanoi nauraen ja pamautti kirveensä täysiä erääseen puunkantoon. "Taistelu alkakoon! Matkaan, Abomasnow!" Fergus huudahti ja heitti pokepallonsa kentälle, mistä tuli Abomasnow.
"Togepi, matkaan!" huudahdin ja päästin Togepin sylistäni ja se kipitti söpösti kentälle.
"Hah, luuletko pieni tyttönen voittavasi minut tai minun pokemonini tuollaisella pienellä kananmunalla?" Fergus kysyi ja nauroi.
"Se parhaiten nauraa, joka viimeisenä nauraa" sanoin ja virnistin ja ottelu alkoi.

*SOVITAAN ETTÄ SE TAISTELU OLI VITUN VAIKEA JA TOGEPI KUOLI MUTTA HOSHI KÄYTTI SIIHEN REVIVEJÄ JA GASTLYKIN KUOLI PARI KERTAA JA NIIN POIS PÄIN*

Fergusin viimeinen pokemon, Cacturne, iskeytyi kenttään rajulla voimalla.
"Flamethrower, Togepi!" huudahdin ja Togepi teki flamethrowerin ja Cacturne pyörtyi lopullisesti.
"EI OLE TOTTA!" Fergus huudahti.
Hymähdin ja nyökkäsin. "Onpas!" sanoin ja nauroin.
"Pitää mennä treenaamaan... Mutta otas tästä merkkisi!" Fergus huudahti ja heitti minulle salin toisesta päästä merkin, jonka nappasin kiinni. Katsoin merkkiä, joka näytti kuuselta ja hymyilin.
"Togepii, tule tänneeh" sanoin ja Togepi tallusti luokseni ja otin sen syliini. "Hyvä tyttö" sanoin ja annoin Togepille pokeherkun. "Sinäkin teit hyvää työtä, Gastly, kun voitit Veepinbelin ja Shiftryn" sanoin Gastlylle ja annoin sillekkin pokeherkun ja lähdin tyytyväisenä poksujeni kanssa pois salista.

Gray nappasi Arceuksen, hakkasi kaikki gym-leaderit ja tappoi Hoshin ARskatun Topepin ja Gastlyn.

Sitten tuli iso jääkarhu joka söi ja/tai raiskasi koko maailmankaikkeuden. Loppu hyvin kaikki hyvin.

NÄIN!

TEH END!